Duunarilta duunarille

Jovelyn, 34, on kuuden lapsen äiti ja pyörittää Filippiineillä pientä ruokakauppaa. Viime vuoden maaliskuussa hän tarvitsi hieman rahaa, tarkalleen ottaen 225 dollaria eli noin 170 euroa, voidakseen hankkia kauppansa varastoon muun muassa purkkiruokia ja muita naposteltavia myytäväksi, sillä bisnes luistaisi paremmin, jos hänellä olisi varaa täydentää varastojaan.

Filippiinit ja monet muut köyhemmät maat eroavat rikkaista länsimaista kuitenkin siinä, että pienyrittäjä ei niin vain voi lampsia pankkiin lainaamaan meikäläisittäin ajatellen varsin mitätöntä rahasummaa; meille 170 euroa on niin vähän, että Suomessa kuka tahansa saa koska tahansa vastaavan lainan – vaikkapa tekstiviestillä. Filippiineillä keskimääräinen vuositulo jää alle tuhannen euron, joten pari sataa on sikäläisittäin todella iso raha.

RAHA MENEE RAHAN LUO
Globaalissa markkinataloudessa raha virtaa sinne, missä se tuottaa eniten. Jovelynin pieni ja vaatimaton ruokakauppabisnes ei kuulu millään mittarilla ison rahan suosikkikohteisiin, joten bisneksen kasvattamisen kannalta elintärkeät lainahanat pysyvät Jovelynin osalta kiinni, vaikka hän pystyykin elättämään perheensä elintarvikkeita myymällä. Hieman pessimistisempään sävyyn muotoiltuna globaali markkinatalous toimii siten, että raha ei aina virtaa sinne, missä sitä kipeimmin kaivataan.

No, tällä tarinalla on kuitenkin onnellinen loppu. Jovelyn nimittäin sai kuin saikin lainansa ja pystyi ostamaan kauppansa varastoon lisää myytävää. Minä lainasin hänelle 20 euroa. Loput lainasummasta Jovelyn sai kasaan muilta pienlainaajilta ympäri maailmaa. Ja koska minä ja muut lainanantajat emme ole pankkiireja vaan aivan tavallisia ihmisiä, emme ottaneet lainastamme korkoa.

Mutta miten me eri puolilta maailmaa kotoisin olevat tavalliset ihmiset pystyimme lainaamaan rahaa yksittäiselle filippiiniläiselle pienyrittäjälle?

Käytimme välittäjänä Kiva-organisaatiota, joka on San Fransiscosta lähtöisin oleva hyväntekeväisyysjärjestö. Se välittää mikroluottoja kehittyvien maiden pienyrittäjille ja toimii täysin lahjoitusvaroin. Kivan kautta kuka tahansa voi antaa lainaa sitä tarvitseville, minimissään 25 dollaria (n. 20 euroa) ja maksimissaan koko pyydetyn lainasumman verran. Vitsi piilee nimenomaan siinä, että toisin kuin normaaleissa lainasopimuksissa, Kiva-lainoissa lainanantaja ei vaadi rahalleen tuottoa. Hän vain antaa pienen määrän omia rahojaan vähäksi aikaa toisen käyttöön.

TAMPEREELTA FILIPPIINEILLE – JA TAKAISIN
Jovelynin käytössä raha oli kymmenen kuukautta. Tänä aikana sain Kivalta sähköpostilla tiedon aina, kun Jovelyn oli lyhentänyt lainaansa. Hartaasti odottamani viimeinen sähköposti tuli tammikuun 2013 lopulla: Jovelyn oli maksanut viimeisenkin erän lainastaan takaisin.

Minun vaatimaton 20 euroani kävi siis Filippiineillä asti auttamassa Jovelynin ruokakauppabisnestä ja palasi sellaisenaan takaisin taskuuni. Rahallisen tuoton sijasta sain palkkiokseni roppakaupalla hyvää mieltä. Ja te – rakkaat lukijat – saitte mukavan tarinan asiaankuuluvine onnellisine loppuineen. Ja nimenomaan onnellisine sanan monikkomuodossa. Tällä tarinalla nimittäin on toinenkin onnellinen loppu.


Jovelyn maksoi lainansa takaisin tammikuussa 2013.

ROCKIA VAI RÖÖKIÄ
Kun Jovelynille lainaamani rahat palasivat taskuuni, mietin, ostaisinko Popedan Harasoo-levyn vinyylinä vai lainaisinko rahat sittenkin kongolaiselle Vumilialle, joka myy raakatupakkaa ruandalaisille jatkojalostajille? Puntaroin, kumpi on rockimpi: Manserockin ylipäällikkö Pate Mustajärvi vai Vumilia, kymmenen lapsi äiti, joka elättää perheensä pyörittämällä röökibisnestä. Todella vaikea valinta, mutta päädyin tunteella jälkimmäiseen. Sitä paitsi, jostainhan sen Mustajärvenkin on sikarinsa saatava.

Ja nyt tulee koukku: entäpä, jos olisin voinut saada samalla rahalla molemmat? Levyllisen tamperelaista rockia sekä apua kongolaisen äidin tupakkabisneksiin? Sellaisen levyn olisin ostanut heti, mutta Epe’sissä Jaska joutui myymään ei-oota.

Vaan ei joudu enää!

HYVÄÄ MORJENSTA YMPÄRI MAAILMAA
Sain kaksi vuotta sitten hullun päähänpiston, että Tampereella täytyy tehdä ensimmäisenä maailmassa hyväntekeväisyyslevy, jolla tehdään moninkertaisesti hyvää ympäri maailman – sekä kehittyvissä maissa että omassa kotikaupungissani.

Mitään pohjatietoa levyn tuottamisesta minulla ei tuolloin ollut, oli vain idea. Äänilevybisneksestä tosin tiesin sen verran, että levyt eivät tänä päivänä käy kaupaksi entiseen malliin.

Ripauksella hullunrohkeutta ja lorauksella naiivia idealismia lähdin kuitenkin viemään ideaani eteenpäin; ehkä ajatus siitä, että maailman toisella puolella moni elättelee haaveita paremmasta tulevaisuudesta alle dollarilla päivässä sai pohtimaan, että lopulta meillä suomalaisilla pyyhkii melko hyvin. Toisaalta taas Euroopan talouskriisin seuraaminen ja säästökuureista lukeminen saivat pohtimaan, että pelkällä presidentin palkanalennuksella ei meilläkään pitkälle pötkitä. Tavallinen duunarikin voisi kenties tehdä jotain.

Niinpä nyt, kaksi vuotta myöhemmin, Hyvää morjensta Tampereelta -levy on valmis, ja mukana on koko joukko todellisia Manse- ja Suomirockin legendoja kuten Costello Hautamäki (Popeda), Dave Lindholm, Mikko Alatalo ja Mika Sundqvist sekä nuoremman polven tamperelaismuusikoita kuten Jussi Selo (Uniklubi), Matthau Mikojan ja Jalava.

Levyn julkaisupäivästä 25.10.2013 alkaa vuoden mittainen Hyvää morjensta Tampereelta -kampanja. Ohjaamme aluksi kaikki levyn myyntituotot Kiva-lainoina kymmenille ja taas kymmenille Jovelynin ja Vumilian kaltaisille pienyrittäjille ympäri maailman. Tätä blogia lukemalla saat tiedon, kenelle ja mihin lainaamme, ja voit seurata lainojen takaisinmaksua. Ensimmäiset lainamme lähtevät liikkeelle marraskuussa.

Kampanjavuosi huipentuu siihen, kun kaikki lainamme on maksettu takaisin, jolloin nostamme Kiva-tilimme tyhjäksi ja käytämme koko potin uudestaan hyväntekeväisyyteen – tällä kertaa Tampereella!

SINÄ PÄÄTÄT LOPULLISEN HYVÄNTEKEVÄISYYSKOHTEEN
Toivomme, että koko kaupunki voi tuntea kampanjan omakseen. Niinpä järjestämme kampanjavuoden kruunuksi vielä äänestyksen, jossa yhdessä kaupunkilaisten kesken päätämme, mikä on lopullinen hyväntekeväisyyskohteemme Tampereella!

Kun ostat levyn, olet mukana tukemassa yksittäisiä pienyrittäjiä kehittyvissä maissa. Samalla teet hyväntekeväisyyttä Tampereella ja saat itsellesi kymmenen toinen toistaan parempaa ja taatusti rakkaudella tehtyä manselaista biisiä. Hauskaa ja helppoa; edes säästökuurien aikana hyväntekeväisyyttä ei tarvitse tehdä hampaat irvessä!

Ja siinä koko kupletin juoni: lähetetään yhdessä maailmalle ”Hyvää morjensta Tampereelta” ja tehdään samalla hyvää myös kotikaupungissamme!

Klikkaa itsesi verkkokauppaan tästä!

Morjensteluterveisin,
Jari Katajamäki
Tuottaja / Hyvää morjensta Tampereelta